SÄVELTÄJÄN KOMMENTIT 
HUILUTEOKSISTAAN

Theba, faraon kaupunki (Thebe, the City of Pharaoh)

Teos on vahvasti arabialaismusiikkivaikutteinen ja sen rakenne on rapsodiamainen. Se sisältää kuvailevia väliotsikoita kuten Kuninkaiden laakso, Amonin temppeli, Valituslaulu Osirikselle etc. Theban alkuitiöt ovat peräisin Mika Waltarin romaanista Sinuhe,egyptiläinen. Teoksessa esiintyy ääniefektejä, erikoissoittotapoja ja ohjattuja improvisaatiotaitteita muuhun tuotantooni nähden epätavallisen runsaasti.
Monivuotinen yhteissoittokumppanini, kitaristi Pekka Nyyssönen, on aktiivisesti auttanut teoksen kitaraosuuden kehittelyssä. Samoin hän on tehnyt myös kaikissa muissa huilu-kitarateoksissa.
Kantaesitys Kuopiossa 14.3.1987, Herbert Lindholm / Pekka Nyyssönen
Kesto: 7,5 min. Vaikeusaste: 8

Concertpiece

Kehärakenteinen teos on musikanttinen ja melodinen duetto, jossa osapuolten temaattinen dialogi käydään sujuvasti, mutta ikäänkuin eri kielillä toistensa ohi.
Kantaesitys Kuopiossa 29.3.1987, Herbert Lindholm / Pekka Nyyssönen
Kesto: 4, 5 min. Vaikeusaste: 7

Byzantion A.D. 1453

Inspiraation lähteenä on jälleen Waltari; Johannes Angelos. Kreikkalainen ja turkkilainen musiikki törmäävät yhteen ja sekoittuvat sävelrunotyylisessä teoksessa, jossa kuvaillaan turkkilaisten Istanbulin (Konstantinopel) valloitusta pääsiäisenä 1453. Tämä oli Itä-Rooman 1000 vuotisen valtakunnan tuho. Teoksen etnoteemat rakentavat kertomuksen, jossa eeppinen draama korostuu väliotsikoilla "Pääsiäiskellot, Hätäkellot ja Kuolinkellot".
Kantaesitys Uuden Valamon luostarissa Heinävedellä 25.8.1987, Herbert Lindholm / Pekka Nyyssönen
Kesto: 5, 5 min. Vaikeusaste: 7

Sienifaunit / Fauni dei funghi

Herkkutatti- ja Keltavahvero-osissa "uusimpressionistista" tunnelmaa on tavoitettu pehmeän utuisesti soivalla pianotekstuurilla, kun taas eloisat Kärpässieni- ja Korvasieni-osat sisältävät enemmän kirpeitä uusklassisia piirteitä.
Kantaesitys Kuopiossa 16.2.1988, Herbert Lindholm, Jaakko Untamala
Kesto: 12 min. Vaikeusaste: 7

Terpsikhore

Muinaiskreikan mytologiasta innoituksen saanut huilutarina tanssijoista ja Afroditen synnystä.
Terpsikhore (kreikk. = kuorotanssista tai laulusta iloitseva), yksi 9 kreikk. runottaresta (muusasta), lähinnä tanssitaiteen edustaja.
1. Tanssin haltijatar eli muusa pohjoisesta Traakiasta yllyttää vaihtorytmisellä ja oikukkaalla huilunsoitollaan muita haltijattaria tanssihyppyihin.
2. Kuparisaarella (Kypros) syntyy mytologian mukaan merenvaahdosta rakkauden jumalatar Afrodite, joten osa sisältää vaahtomaisia sävelpyörteitä ja intohimoisia sävelaiheita.
3. Fryygialainen satyyri, puolieläimellinen hedelmällisyydenhaltija ja idän villitsijä, joka oli luotu saattamaan ihmisiä hurmostilaan.
Kantaesitys Kuopiossa 16.2.1988, Outi Karjalainen
Kesto: 7,5 min. Vaikeusaste: 7

Kaamos / Three Polar Night Impressions

Teoksen kahden ensimmäisen osan ilmapiiri suuntaa sisäänpäin, alitajunnan pimeisiin syövereihin, kolmas osa löytää ulospääsyn kirkkaaseen valoon. Väsynyt aurinko piirtyy usvan läpi haaleanpunaisena väsyneenä hahmona kunnes on aika siirtyä Pimeyteen, loputtomaan synkkyyteen. Ei sittenkään loputtomaan; Pakkaskristallit syntyvät kylmyydessä ja antavat valoa.
Kantaesitys Kuopiossa 16.2.1988, Marja Luiro / Eini Winter
Kesto: 12 min. Vaikeusaste: 7

Pythia

Waltari muusana taas kerran; romaani Turms kuolematon. Muinaismytologisen Delfoin oraakkelin sävelruno on alttohuilulle hyvin soveltuvaa mystiikkaa, jota kitaran tasa-arvoiset osuudet kehystävät. Osien nimet johdattavat mielikuvituksen Apollonin höyryävässä
pyhätössä Ennustukseen, Rituaaliin ja Ilmestykseen.
Kantaesitys Odessassa 5.3.1990, Herbert Lindholm / Pekka Nyyssönen
Kesto: 15 min. Vaikeusaste: 8

Lintujuttu / A Bird Story

Teos rakentuu lyhyistä teemoista ja motiiveista, kuin risuista jotka toimivat rakennusaineena suurempaan kokonaisuuteen, linnunpesään. 9-ääninen lintukuoro muuttuu vähitellen kiihtyväksi massaksi, kerääntyväksi laumaksi, joka kirkuen lentää tiehensä.
Kantaesitys Riistaveden musiikkileirillä 18.7.1990. Esitetty Suomen Huiluseuran konserteissa Rovaniemellä, Turussa ja Helsingissä, sekä Kuopiossa ja Japanissa.
Kesto: 2, 5 min. Vaikeusaste: 6

Huilutrio / Flute Trio

Soljuvan musikanttinen trio on läheisessä sukulaissuhteessa Lintujuttuun, ikäänkuin parvesta eksynyt lintukolmikko.
Kantaesitys Kuopiossa 4.12.1990, Tiina Laakkonen, Virva Kirves ja Seija Mononen.
Kesto: 3, 5 min. Vaikeusaste: 6

Concertino

Oman oppilaan jatkotutkintoa varten sävelletty virtuoosinen huilukonsertto pohjautuu perinteellisille soittotavoille. Orkesterin kokoonpano ja osuus teoksessa on suunniteltu sopivaksi musiikkioppilaitostenkin orkestereille. Lyömäsoittimien ja vibrafonin roolit ovat huomattavan tärkeät dialogeissa huilun kanssa, kun taas puupuhaltimet on jätetty pois kokonaan.
Nopeat ääriosat ovat tyyliltään lähinnä uusklassisia ja keskellä oleva hidas osa on impressionistisvaikutteinen. Teos ei ole tonaalinen eikä atonaalinen, vaan leijuu minun musiikilleni tyypillisellä tavalla kromaattisessa välimaastossa. Olen tehnyt orkesterisäestysestä myös pianotranskription.
Kantaesitys Kuopiossa 25.2.1992, Marja Luiro ja Antti Meurman / Konservatorion ork.
Kesto: 12 min. Vaikeusaste: 8

Quattro Canzoni

Sarja huilulle ja uruille ankkuroituu aikaisempien teosteni lailla vahvasti melodiaan. Laulavuuden takia teoksen nimi on "Neljä laulua", vaikka se yhtä hyvin voisi olla sonaatti tai sarja. Ensimmäinen canzona on musikanttinen ja virtuoosimaiset dialogit sisältävät aihemuruja, jotka vähitellen kootaan hymnimäiseksi lopputeemaksi.
Toisessa rondomuotoisessa, scherzotyyppisessä canzonassa, kilpailee tumma synkkä teema ilveilevän ja huolettoman teeman kanssa elintilasta.
Kolmas canzona on kuin valon ja pimeyden vuorottelu sumuisella merellä. Korkeat ja matalat äänet liikkuvat äärilaidoillaan tuoden mieleen vaikkapa seireenien houkuttelevaa laulua.
Neljäs canzona (joka on jätetty pois huilu-pianoversiosta) on "grande finalen" tapaan jykevin ja äänekkäin osa. Se toimii ikäänkuin yhteenvetona aikaisemmista osista lainaamatta silti suoraan aineksia niistä.
Kantaesitys oli Lahden Kansainvälisellä Urkuviikolla 6.8.1992, esittäjinä Petri Alanko ja Juhani Romppanen.
Syksyllä -94 valmistin teoksen kolmesta osasta transkription huilulle ja pianolle. Sirpa Piiroinen ja Anne Heiste kantaesittivät uuden version sävellyskonsertissani Kuopiossa lokakuussa -94.
Kesto: 20 min. Vaikeusaste: 8

Taitava huilisti / The Skillful Flautist

Etydit ovat syntyneet täyttämään aukon, jonka päivittäisessä pedagogityössäni olen havainnut, nimittäin puutteen pienistä harjoituksista, jotka iskevät tarkkaan suunnattuna johonkin tiettyyn osaamisalueeseen. Tässä vihkossa on ilmaistu harjoituskohteena kulloinkin olevat taidot jo etydien nimissä. Kappaleet ovat alkupuolella lähes tonaalisia ja muuttuvat hiljalleen yhä vapaatonaalisemmiksi, joten kappaleet toimivat samalla johdatuksena moderniin musiikkiin.
Vaikeusaste: 4-7

Byssanlull

Esitetty yksityistilaisuudessa 1992 / Lindholm-Lindholm-Nyyssönen
Kesto: 4, 5 min. Vaikeusaste: 4

En dag (Päivä)

Sonaatti on sävelletty Jari S. Puhakalle ja Pekka Vapaavuorelle Färsaarten musiikkijuhlia varten 1992. Se on virtuoosinen ja perinteisiin soittotapoihin nojaavaa. Muodoltaan se noudattaa hyvin väljästi sonaatin tiukkaa rakennekaavaa. Pastoraalinen, odotuksia herättävä aamu saa jatkokseen laiskan siestamaisen iltapäivän, ja ilta-osassa on vuorossa tulinen tarantellatyyppinen iloittelu.
Kantaesityset Färsaarilla ja Kuopiossa 1993. Puhakka, Vapaavuori.
Kesto: 13 min. Vaikeusaste: 8

Huilukamari I

Huilukamari II

Yhdeksän hetkeä Pietarissa

Teos on saanut aihepiirinsä Anna Ahmatovan runokokoelmasta Runoelma ilman sankaria. Runomusiikkiproduktio yhdessä näyttelijä Seija Haaralan kanssa esitettiin Kuopion kaupunginteatterissa 1995 ja myöhemmin Helsingissä. Tästä musiikkimateriaalista syntyi edellämainittu laaja pietarilaissarja, jota hyvin voi esittää erillisenä musiikkiteoksena. (Aikaisemmasta samanlaisesta yhteistyöstä oli jo 1989 syntynyt sarja "Pythia" alttohuilulle ja kitaralle).
Sarja sisältää tunnelmia tshehovilaisesta joutenolosta, venäläistyylisistä vauhdikkaista tanssiaiheista, neuvostoaikaisesta ilmapiiristä. Kehyksenä ja yhdistävänä tekijänä toimii osien yhteinen sävelkieli, joka on melodinen ja rytmisesti oikukas välttäen tavallisimpia konsonansseja ja räikeimpiä dissonansseja.
Yhdeksänosaisen Pietarilais-sarjan (26 min) voi esittää myös osia valikoiden.
Kantaesityksessä Kuopiossa 1994 soitettiin osat: 3, 6, 5, 7, 4. Esittäjät olivat Herbert Lindholm, huilu, Pekka Parkkinen, oboe ja Pekka Nyyssönen, kitara.
Kesto: 26 min. Vaikeusaste: 8

Viisikymmentä pientä huiluetydiä, op. 25 (1994)

Peruskuviot huilulle, op. 26 (1994)

Tämä albumi on varsinainen hyötyvihko kaikentasoisille huilisteille. Sisällysluettelossa on erilaisia sormiharjoituksia, sointuharjoituksia, asteikkokokoelma, otetaulukko neljännessävelaskeleille, uuden musiikin erikoisefektejä ja muuta hyödyllistä tietoa esimerkiksi nuorelle huilunsoiton opettajalle.

Kansansävelmiä huilulle ja Pajupilli (1996)

Nämä kokoelmat ovat saaneet alkunsa huomiosta, että perinteisten kansanlaulujen tuntemus on suomalaisnuorten keskuudessa nykyisin pudonnut melko olemattomalle tasolle. Kun lisäksi on puutetta helposti sulavasta käyttömusiikista eri tilaisuuksiin, olen tämän albumin kautta yrittänyt kohentaa tilannetta edes hiukan.
Kansansävelmät ovat usein melko lyhyitä, joten saadakseni suurempia kokonaisuuksia esitettäväksi olen rakentanut laulut ja sävelmät sopivankokoisiin potpureihin ja sävelketjuihin. Tarpeen vaatiessa olen tehnyt johdattelevia välisoittoja laulujen väliin. Esitykset voivat tapahtua huilusooloina, duettoina, trioina sekä pianon tai kitaran säestyksellä jne. Myös muut soittimet kuten viulu, oboe jne soveltuvat melodioiden esittämiseen. Jotkut teokset on varustettu sointumerkein.
Kansansävelmiä huilulle
Albumissa on lisäksi soolohuiluteokseni Muunnelmia ruotsalaisesta kansanmelodiasta ja Itkevän huilun muunnelmia. Ne ovat tonaalisia ja soveltuvat esim. kurssitutkintoihin (3/3 pk-I) tai käyttömusiikiksi juhliin. Oskar Merikannon tunnettuja lauluja sekä joukko jouluduettoja on liitetty albumiin käyttökelpoisuuden laajentamiseksi.
Pajupilli
Albumissa on kansanlaulusikermien lisäksi muutamia pelimannikappaleita, joululaulusovituksia, duettoja ja trioja. Piano-osuus on helppo.
Vaikeusaste: 1-5

Sonaatti huilulle ja pianolle, op. 27 (1996)

Bacchanalia, trio huilulle, sellolle ja harmonikalle, op. 28 (1997)

Northern Lights / Revontulet, op. 29 (1997)

Konsertto kahdelle huilulle ja jousille, "Pohjoisia öitä", op. 30 (1998)

Kamarikonsertto huilulle ja pianolle tai yhtyeelle, op. 31 (1999)