Taiteen perusopetuksen itsearviointi Kuopion konservatoriossa vuosina 2012–2014
Arvioinnin toteutus
Laki taiteen perusopetuksesta (1998/633) velvoittaa kaikkia koulutuksen järjestäjiä arvioimaan omaa toimintaansa. Taiteen perusopetusliitto TPO ry on yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) kanssa kehittänyt taiteen perusopetusta antavia oppilaitoksia varten Virvatuleksi nimetyn arviointimallin (www.artsedu.fi/virvatuli), jonka mukaisesti Kuopion konservatoriossa toteutettiin OKM:n tuella laaja itsearviointihanke vuosina 2012–14. Arvioinnilla haettiin tietoa siitä, mihin suuntaan oppilaitoksen opetustyötä ja muuta toimintaa tulisi kehittää. Arvioitavat alueet olivat oppiminen, opettaminen, oppimisympäristö, johtaminen ja yhteistyösuhteet.
Virvatuli-mallin mukaisesti arviointiprosessin toteutti kymmenhenkinen opettajista ja johdon edustajista koottu arviointiryhmä arviointivastaavan johdolla. Työmenetelminä käytettiin arviointikyselyjä, keskusteluja, vertaisarviointia ja oppilaitoksen pedagogisia foorumeita. Arviointivastaava kokosi hankkeen tulokset ja toimitti laajan arviointiraportin. Opettajakunta osallistui arviointiin aktiivisesti sekä vastaamalla kyselyihin omalta osaltaan että käsittelemällä arvioinnin tuloksia yhteisissä seminaareissa.
Arvioinnin keskeiset tulokset
Arviointitulosten mukaan Kuopion konservatorio suoriutuu opetuksen järjestämistehtävästään kiitettävästi. Oppilaat ja huoltajat arvioivat opettajien opetustaidon korkeatasoiseksi ja arvostavat erityisesti heidän kykyään oppilaan kohtaamiseen. Opettajat hahmottavat oman opetusalansa taiteelliset tavoitteet hyvin, mutta opetussuunnitelmien hallinnassa ja oppilasarvioinnin taidoissa on kehitettävää. Opettajan oman taiteilijuuden aktiivisella ylläpitämisellä ja kehittämisellä on myönteinen yhteys arviointituloksiin esim. taiteen- ja opetusalan hallinnan, osallisuuden ja yhteistyösuhteiden osalta.
Oppilailta ja huoltajilta saatu arviointitieto oli yhdensuuntaista, oppilaat pitävät soitto- ja tanssiharrastusta antoisana ja huoltajat ovat tyytyväisiä lapsen ja nuoren oppimiseen. Huoltajat toivovat voivansa osallistua aktiivisemmin oppilaitoksen toimintaan ja haluavat tuntea opetuksen tavoitteet paremmin.
Alueellisesti toimivan oppilaitoksen oppimisympäristö muodostuu suuresta määrästä erilaisia opetustiloja ja niiden työyhteisöjä. Toimipisteiden taso ja varustelu arvioitiin pääosin kiitettäväksi. Turvallisuuteen liittyvät huomiot nousevat esiin muutamissa kohdin. Työyhteisön ilmapiiriarviot kertovat, että oppilaitoksen henkilöstöllä on kiitettävä tahtotila vuorovaikutukseen, yhteistyöhön ja kehittämiseen.
Johtamisen arvioinnissa poikettiin Virvatuli-mallista, ja arvioinnin keskiöön otettiin johtamisjärjestelmän toimivuus. Johtamisjärjestelmän todettiin edellyttävän rakenteellisia ja koulutuksellisia kehittämistoimia. Konservatorion sidosryhmät ja yhteistyökumppanit tiedostavat konservatorion myönteisen merkityksen omalle toiminnalleen. Kaikki kumppanit haluavat lisätä yhteistyötä, ja siihen on löydettävissä kaikkia osapuolia hyödyttäviä työmuotoja.
Johtopäätökset
Arviointituloksista tiivistyy koko oppilaitoksen tasolla muutamia keskeisiä asioita:
- Musiikkia ja tanssia harrastavan nuoren tulee voida kehittää kykyjään samanvertaisuuden perustalta. Tämä liittyy sekä oppilaitoksen ilmapiiriin ja vuorovaikutussuhteisiin että opetussuunnitelmiin ja opetuksen käytännön toteuttamiseen. Keskeistä on joustavuus, oppilaan yksilöllisyyden kunnioittaminen sekä tarvittaessa opetuksen ja oppimäärän yksilöllistäminen.
- Kuopion konservatorion toiminnan laajuus ja vaikuttavuus kertovat oppilaitoksen selviytyvän kiitettävästi taiteen perusopetuksen tehtävästä, mutta työn tavoitteita ja sisältöjä tulisi tuoda esille nykyistä monipuolisemman viestinnän keinoin. Viestinnän kehittämisen pääkohderyhmä on oppilaitoksen tärkein sidosryhmä eli oppilaat ja heidän huoltajansa.
- Opettajien opetussuunnitelmaosaaminen tulee varmistaa säännöllisellä koulutuksella ja hyvällä perehdyttämisellä.
- Oppilaitoksen tulee tukea opettajia opetusalan hallinnan ja oman taiteilijuuden ylläpitämisessä ja kehittämisessä.
- Oppilaitoksen johtamisjärjestelmää tulee kehittää kustannustehokkaasti ja henkilöstöä tasapuolisesti kuullen.
- Yhteistyösuhteiden syventäminen läheisimpien kumppaneiden kanssa hyödyttää kaikkia osapuolia. Yhteisenä pedagogisena haasteena on oppilasarvioinnin kehittäminen. Seuraavissa yhteistyösuhteita koskevissa arvioinneissa tulee tarkastella mahdollisuuksia edelleen tiivistää yhteistyötä sidosryhmien kanssa.
- Oppimisympäristön siisteyden suhteen huomiota tulee kiinnittää myös tilojen käytön siisteyteen ja käyttäjien omaan vastuuseen ympäristöstä.
- Oppilaitoksen turvallisuustason parantaminen edellyttää harjoiteltua pelastussuunnitelmaa eri opetuspisteissä.
Arviointituloksista nousevat kehittämiskohteet vuosina 2014–16
1) Viestinnän kehittämishanke
- viestintästrategian laatiminen, lkv 2014–15
- musiikin ja tanssin perusopetuksen asiakasviestinnän kehittäminen lkv 2014–15, 2015–16, ensisijaisena kohderyhmänä oppilaat ja heidän huoltajansa
- sähköisen viestinnän kehittäminen Wilma-järjestelmän avulla, vuosi 2015
- nettisivujen uudistaminen, lkv 2014–15, 2015–16
2) Opetussuunnitelmaosaamisen kehittäminen
- päämenetelmänä sisäinen koulutus
- pedagogiset foorumit
- uuden opetushenkilöstön perehdyttäminen
- osallistuminen musiikin ja tanssin perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden uudistamiseen 2015–16
3) Opetusalakohtaiset kehittämistehtävät
- jokaisella opetuksen osa-alueella 2–3 omaa kehittämiskohdetta
Päätapahtumat
Arviointiprosessi | ||
2011 | ||
21.11. | Itsearviointihankkeen aloituspäätös. Arviointiryhmän valinta. | |
2012 | ||
13.2. | Arviointiryhmän ensimmäinen kokous. Arviointisuunnitelman käsittely. | |
28.2. | Hakemus valtionavustuksen saamiseksi. (31.7.2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksen saaminen) | |
7.5. | Arviointiryhmän 2. kokous | |
15.8. | Opettajaneuvoston arviointikoulutus | |
15.8. | Arviointiryhmän kokous. Arviointisuunnitelma valmis. | |
20.8. | A-ryhmän 3. kokous, Opettajan osaamiskartoituskysely. | |
3.–17.9. | Opettajan osaamiskartoitus verkossa. | |
24.9. | A-ryhmän 4. kokous. Opettajan osaamiskartoituksen alustava tarkastelu. | |
lokakuu | Kollegiot pohtivat opettajan osaamista | |
loka-marraskuu | Kyselyn analysointi. Opettamisen kehittämissuunnitelma. | |
8.10. | A-ryhmän 5. kokous. Tanssikoulun kyselyn muokkaus. | |
5.11. | A-ryhmän 6. kokous. Johtamisen arviointikyselyn muokkaus. Kollegioiden raportit. | |
3.12. | A-ryhmän 7. kokous. Opettamisen kehittämisen tiedonkoontikokous. Tanssikoulun kyselyn viimeistely. | |
2013 | ||
7.1–1.2. | Kyselyt tanssikoulun oppilaille ja huoltajille verkossa | |
12.2.–1.3. | Johtamisen ja tukipalveluiden osaamiskartoitus lomakekyselynä | |
18.2. | A-ryhmän 8. kokous. Tanssikoulun vastausten alustava tarkastelu. | |
18.3. | Pedagoginen foorumi Opettamisen kehittäminen | |
22.4. | A-ryhmän 9. kokous | |
25.4. | Johtoryhmän vertaisarviointi Espoon musiikkiopistossa | |
20.5. | A-ryhmän 10. kokous | |
14.8. | A-ryhmän 11. kokous. Syksyn arviointitoiminta. | |
26.8. | A-ryhmän 12. kokous | |
13.9. | Kuopion konservatorion itsearviointihankkeen esittely TPO-Virvatuli-päivänä Tikkurilassa | |
vko 38 ja 39 | Musiikkileikkikoulun ja lastentanssin kyselyt verkossa | |
21.10. | A-ryhmän 13. kokous | |
4.–29.11. | Kyselyt rytmimusiikin oppilaille ja huoltajille verkossa | |
2.12. | Arviointiryhmän 14. kokous. Musiikkileikkikoulun ja Lastentanssin arviointi. Klassisen musiikin oppilaiden ja huoltajien kyselyjen viimeistely. | |
2014 | ||
13.1.–7.2. | Kyselyt klassisen musiikin oppilaille ja huoltajille verkossa | |
13.1. | A-ryhmän 15. kokous | |
17.2. | A-ryhmän 16. kokous | |
10.–20.3. | Kysely yhteistyöryhmille | |
17.3. | Pedagoginen foorumi Eettisen ilmaston arviointi | |
24.3.–4.4. | Uusintakysely rytmimusiikin huoltajille | |
7.4. | A-ryhmän 17. kokous | |
12.5. | A-ryhmän 18. kokous, jossa Savonia ammattikorkeakoulun ja Sibelius-Akatemian Kuopion yksikön kuuleminen yhteistyöstä | |
30.5. | Raportin tarkastus | |
Päättö | 18.8.2014 | Arvioinnin päättökokous |