Taiteen perusopetuksen itsearviointi Kuopion konservatoriossa vuosina 2012–2014

Arvioinnin toteutus

Laki taiteen perusopetuksesta (1998/633) velvoittaa kaikkia koulutuksen järjestäjiä arvioimaan omaa toi­mintaansa. Taiteen perusopetusliitto TPO ry on yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) kanssa kehittänyt taiteen perusopetusta antavia oppilaitoksia varten Virvatuleksi nimetyn arviointimallin (www.artsedu.fi/virvatuli), jonka mukaisesti Kuopion konservatoriossa toteutettiin OKM:n tuella laaja it­searviointihanke vuosina 2012–14. Arvioinnilla haettiin tietoa siitä, mihin suuntaan oppilaitoksen opetus­työtä ja muuta toimintaa tulisi kehittää. Arvioitavat alueet olivat oppiminen, opettaminen, oppimisympä­ristö, johtaminen ja yhteistyösuhteet.

Virvatuli-mallin mukaisesti arviointiprosessin toteutti kymmenhenkinen opettajista ja johdon edustajista koottu arviointiryhmä arviointivastaavan johdolla. Työmenetelminä käytettiin arviointikyselyjä, keskuste­luja, vertaisarviointia ja oppilaitoksen pedagogisia foorumeita. Arviointivastaava kokosi hankkeen tulokset ja toimitti laajan arviointiraportin. Opettajakunta osallistui arviointiin aktiivisesti sekä vastaamalla kyselyihin omalta osaltaan että käsittelemällä arvioinnin tuloksia yhteisissä seminaareissa.

Arvioinnin keskeiset tulokset

Arviointitulosten mukaan Kuopion konservatorio suoriutuu opetuksen järjestämistehtävästään kiitettävästi. Oppilaat ja huoltajat arvioivat opettajien opetustaidon korkeatasoiseksi ja arvostavat erityisesti heidän ky­kyään oppilaan kohtaamiseen. Opettajat hahmottavat oman opetusalansa taiteelliset tavoitteet hyvin, mutta opetussuunnitelmien hallinnassa ja oppilasarvioinnin taidoissa on kehitettävää. Opettajan oman tai­teilijuuden aktiivisella ylläpitämisellä ja kehittämisellä on myönteinen yhteys arviointituloksiin esim. tai­teen- ja opetusalan hallinnan, osallisuuden ja yhteistyösuhteiden osalta.

Oppilailta ja huoltajilta saatu arviointitieto oli yhdensuuntaista, oppilaat pitävät soitto- ja tanssiharrastusta antoisana ja huoltajat ovat tyytyväisiä lapsen ja nuoren oppimiseen. Huoltajat toivovat voivansa osallistua aktiivisemmin oppilaitoksen toimintaan ja haluavat tuntea opetuksen tavoitteet paremmin.

Alueellisesti toimivan oppilaitoksen oppimisympäristö muodostuu suuresta määrästä erilaisia opetustiloja ja niiden työyhteisöjä. Toimipisteiden taso ja varustelu arvioitiin pääosin kiitettäväksi. Turvallisuuteen liittyvät huomiot nousevat esiin muutamissa kohdin. Työyhteisön ilmapiiriarviot kertovat, että oppilaitoksen henki­löstöllä on kiitettävä tahtotila vuorovaikutukseen, yhteistyöhön ja kehittämiseen.

Johtamisen arvioinnissa poikettiin Virvatuli-mallista, ja arvioinnin keskiöön otettiin johtamisjärjestelmän toimivuus. Johtamisjärjestelmän todettiin edellyttävän rakenteellisia ja koulutuksellisia kehittämistoimia. Konservatorion sidosryhmät ja yhteistyökumppanit tiedostavat konservatorion myönteisen merkityksen omalle toiminnalleen. Kaikki kumppanit haluavat lisätä yhteistyötä, ja siihen on löydettävissä kaikkia osa­puolia hyödyttäviä työmuotoja.

Johtopäätökset

Arviointituloksista tiivistyy koko oppilaitoksen tasolla muutamia keskeisiä asioita:

• Musiikkia ja tanssia harrastavan nuoren tulee voida kehittää kykyjään samanvertaisuuden perus­talta. Tämä liittyy sekä oppilaitoksen ilmapiiriin ja vuorovaikutussuhteisiin että opetussuunnitelmiin ja opetuksen käytännön toteuttamiseen. Keskeistä on joustavuus, oppilaan yksilöllisyyden kunnioit­taminen sekä tarvittaessa opetuksen ja oppimäärän yksilöllistäminen.
• Kuopion konservatorion toiminnan laajuus ja vaikuttavuus kertovat oppilaitoksen selviytyvän kiitet­tävästi taiteen perusopetuksen tehtävästä, mutta työn tavoitteita ja sisältöjä tulisi tuoda esille ny­kyistä monipuolisemman viestinnän keinoin. Viestinnän kehittämisen pääkohderyhmä on oppilai­toksen tärkein sidosryhmä eli oppilaat ja heidän huoltajansa.
• Opettajien opetussuunnitelmaosaaminen tulee varmistaa säännöllisellä koulutuksella ja hyvällä pe­rehdyttämisellä.
• Oppilaitoksen tulee tukea opettajia opetusalan hallinnan ja oman taiteilijuuden ylläpitämisessä ja kehittämisessä.
• Oppilaitoksen johtamisjärjestelmää tulee kehittää kustannustehokkaasti ja henkilöstöä tasapuoli­sesti kuullen.
• Yhteistyösuhteiden syventäminen läheisimpien kumppaneiden kanssa hyödyttää kaikkia osapuolia. Yhteisenä pedagogisena haasteena on oppilasarvioinnin kehittäminen. Seuraavissa yhteistyösuh­teita koskevissa arvioinneissa tulee tarkastella mahdollisuuksia edelleen tiivistää yhteistyötä sidos­ryhmien kanssa.
• Oppimisympäristön siisteyden suhteen huomiota tulee kiinnittää myös tilojen käytön siisteyteen ja käyttäjien omaan vastuuseen ympäristöstä.
• Oppilaitoksen turvallisuustason parantaminen edellyttää harjoiteltua pelastussuunnitelmaa eri ope­tuspisteissä.

Arviointituloksista nousevat kehittämiskohteet vuosina 2014–16

1) Viestinnän kehittämishanke

• viestintästrategian laatiminen, lkv 2014–15
• musiikin ja tanssin perusopetuksen asiakasviestinnän kehittäminen lkv 2014–15, 2015–16, ensisijaisena koh­deryhmänä oppilaat ja heidän huoltajansa
• sähköisen viestinnän kehittäminen Wilma-järjestelmän avulla, vuosi 2015
• nettisivujen uudistaminen, lkv 2014–15, 2015–16

2) Opetussuunnitelmaosaamisen kehittäminen

• päämenetelmänä sisäinen koulutus
• pedagogiset foorumit
• uuden opetushenkilöstön perehdyttäminen
• osallistuminen musiikin ja tanssin perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelman pe­rusteiden uudistamiseen 2015–16

3) Opetusalakohtaiset kehittämistehtävät

• jokaisella opetuksen osa-alueella 2–3 omaa kehittämiskohdetta

Päätapahtumat

Arviointiprosessi
	2011
	21.11.	Itsearviointihankkeen aloituspäätös. Arviointiryhmän valinta.
	2012
	13.2.	Arviointiryhmän ensimmäinen kokous. Arviointisuunnitelman käsittely.
	28.2.	Hakemus valtionavustuksen saamiseksi. (31.7.2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksen saaminen)
	7.5.	Arviointiryhmän 2. kokous
	15.8.	Opettajaneuvoston arviointikoulutus
	15.8.	Arviointiryhmän kokous. Arviointisuunnitelma valmis.
	20.8.	A-ryhmän 3. kokous, Opettajan osaamiskartoituskysely.
	3.–17.9.	Opettajan osaamiskartoitus verkossa.
	24.9.	A-ryhmän 4. kokous. Opettajan osaamiskartoituksen alustava tarkastelu.
	lokakuu	Kollegiot pohtivat opettajan osaamista
	loka-marraskuu	Kyselyn analysointi. Opettamisen kehittämissuunnitelma.
	8.10.	A-ryhmän 5. kokous. Tanssikoulun kyselyn muokkaus.
	5.11.	A-ryhmän 6. kokous. Johtamisen arviointikyselyn muokkaus. Kollegioiden raportit.
	3.12.	A-ryhmän 7. kokous. Opettamisen kehittämisen tiedonkoontikokous. Tanssikoulun kyselyn viimeistely.
	2013
	7.1–1.2.	Kyselyt tanssikoulun oppilaille ja huoltajille verkossa
	12.2.–1.3.	Johtamisen ja tukipalveluiden osaamiskartoitus lomakekyselynä
	18.2.	A-ryhmän 8. kokous. Tanssikoulun vastausten alustava tarkastelu.
	18.3.	Pedagoginen foorumi Opettamisen kehittäminen
	22.4.	A-ryhmän 9. kokous
	25.4.	Johtoryhmän vertaisarviointi Espoon musiikkiopistossa
	20.5.	A-ryhmän 10. kokous
	14.8.	A-ryhmän 11. kokous. Syksyn arviointitoiminta.
	26.8.	A-ryhmän 12. kokous
	13.9.	Kuopion konservatorion itsearviointihankkeen esittely TPO-Virvatuli-päivänä Tikkurilassa
	vko 38 ja 39	Musiikkileikkikoulun ja lastentanssin kyselyt verkossa
	21.10.	A-ryhmän 13. kokous
	4.–29.11.	Kyselyt rytmimusiikin oppilaille ja huoltajille verkossa
	2.12.	Arviointiryhmän 14. kokous. Musiikkileikkikoulun ja Lastentanssin arviointi. Klassisen musiikin oppilaiden ja huoltajien kyselyjen viimeistely.
	2014
	13.1.–7.2.	Kyselyt klassisen musiikin oppilaille ja huoltajille verkossa
	13.1.	A-ryhmän 15. kokous
	17.2.	A-ryhmän 16. kokous
	10.–20.3.	Kysely yhteistyöryhmille
	17.3.	Pedagoginen foorumi Eettisen ilmaston arviointi
	24.3.–4.4.	Uusintakysely rytmimusiikin huoltajille
	7.4.	A-ryhmän 17. kokous
	12.5.	A-ryhmän 18. kokous, jossa Savonia ammattikorkeakoulun ja Sibelius-Akatemian Kuopion yksikön kuuleminen yhteistyöstä
	30.5.	Raportin tarkastus
Päättö	18.8.2014	Arvioinnin päättökokous